sunnuntai 10. tammikuuta 2016

Varvasjään sulatusta

Lössöisen syksyn aikana ehdin monta kertaa toivoa kunnon talvea. Jos vuorokauden sääennusteessa näkyi edes pieni toivonpilkahdus lumisateesta, kurkistelin iltaisin vähän väliä sälekaihdinten välistä pihalle ja tuskailin, kun maa pysyi mustana ja celsiukset koholla. Nyt mittarin dipattua hurjasti miinukselle olen pitänyt huolta siitä, etten vahingossakaan vikise kylmyydestä.
 
Nuppu tietää, että viileydeltä välttyy, kun hohkaistaa tassupedin riittävän lämpimäksi.

Olen pysynyt päätöksessäni enkä ole napissut kohmeudesta edes silloin, kun varpaiden sijaan villasukissani on värjötellyt kymmenen jouluaterialta jääkaappiin unohtunutta hernettä. Apu on nimittäin lähempänä kuin kukaan osaisi edes kuvitella. Onhan meillä kotona kaksi ihanan karvaista varpaanlämmitintä:

Kuinka moni ajatteli, että rakensin aasinsiltaa Nuppuun ja Jujuun?
Ei, kattimattilaiset eivät pidä lainkaan emon kohmettuneista koivista,
vaan sinivarpaita elvyttämään tarvitaan kaksi nukkaista kauratyynyä.

Kissojen mielestä apina on hyvä lämmitin tällaisenaan, koska se on
näemmä käynyt nyhtämässä Nupusta ja Jujusta itselleen kakkosturkin.

Nalle sen sijaan joutui vähäkarvaisempana mikroon vesikipon kanssa.
Se pyöri aikansa lautasella ja keräsi itseensä kosteaa lämpöä,
jotta kykenisi ihmeisiin eli herättämään varpaani ikiroudasta.

Lisäksi teddypoika kävi vielä lämpöpuhalluksessa ja
kirkasvalohoidossa. Jos näillä eväillä ei yhtä  huurteista
kissaemoa lämmitetä, niin ei sitten millään.
Olen hymissyt autuaana, kun olen hakenut komerosta ekstrapeiton ja käpertynyt sen alle sohvalle Netflixiä katsomaan samalla, kun nalle ja apina ovat tekohengittäneet lämpöään jalkateristä törröttäviin jääpalikoihini. Sitä mukaa, kun veri on alkanut taas virrata, sohvalle on soljunut myös muuta porukkaa, mm. lämmöstä nautiskelevia ragdolleja. Talvi-illan idylliin ei siis aina tarvita suloisesti rätisevää takkaa, vaan mikrotettu kauranalle voi ajaa saman asian.
 
Nallen lämpö sai Nupunkin nauramaan näin riehakkaasti!
Talvi se on sitten ihanaa aikaa, vai mitä kaverit? =)

24 kommenttia:

  1. EI ole ihanaa. Talvi tuli aivan liian varhain, kun ajoi yli jo tammikuussa. Niin paleli tänäkin aamuna, kun yksi lämmitin polvitaipeesta ja toinen kyljen päältä venyi aamiaiskattausta kohti...

    Ymmärtäisin, jos talven käsite olisi sellainen kuin yksi australialainen kertoi. Osoitti orvokkeja toukokuisessa Helsingissä ja ilmoitti, että heillä on noita talvella.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. :-D Tulipa sieltä jämäkkä (mutta kovin ymmärrettävä) vastalause! Mä olen oikeasti henkeen ja vereen kevät- ja kesäihminen, joten orvokkitalvi olisi ihana (ei tosin ilmastonmuutoksellisesti vaan sinne Australiaan tekisi mieli). Kaikkein kurjinta on mun mielestä pimeys ja löllöys, joten lumi tuo valoa, joka edes jollain tasolla elvyttää sielua. Ja sitten kun saa vielä kauratyynyt varpaisiin ja kissat kainaloon, niin johan alkaa talvikin tuntua mukavalta. ;)

      Poista
  2. Joo. On kylmä. Mutta punkit kuulemma kuolee nyt ja ensi kesästä tulee vähäpunkkinen. Hurrataan sille.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Samaa luin minäkin ilosta kiljahdellen! :) Ähäkutti mokomat maanvaivat! Siitäs saitte!

      Poista
  3. Kauranalleja ja apinoita meillekin! Monta! Joka varpaalle ja varpaanvälille omansa! :D
    Oih noita Nupun sinistäkin sinisempiä simmuja <3 <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvä idea laittaa nallet varpaiden väleihinkin! :) Nupun simmut ovat kyllä ihanan kauniit ja lämpimät, vaikka jäänsiniset ovatkin.

      Poista
  4. Sinullapaä on suloiset varvaslämmittimet: apina, nalle ja räggärit ;)
    Me ei kukaan tykätä talvesta! Tosin mami tykkää siitä, kun kylmällä me nukutaan lähempänä sitä. Niin ja tullaan enemmän syliin lämmittelemään/lämmittämään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihan symppis varvasjengi tosiaan! :) Parhaita ovat tosiaan ne räggärit, jotka hurisevat lämpiminä paljon pidempään kuin apinat ja nallet. Mameja täytyy ehdottomasti lämmittää koko talven - eikä se lämmitys haittaa kesälläkään. <3

      Poista
  5. Voi miten söpöt kaurakaverit :3

    VastaaPoista
  6. Reippaita avustajia! Mä en tykkää talvesta koska palelen tosi helposti ja talvi on sitten lähes jatkuvaa palelua sekä sisällä että ulkona. Eikä kissojakaan kiinnosta ulkoilu talvisin. Hih, meillä on sama kikka varpaiden lämmitykseen!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No sama täällä - aina on kylmä, vaikka kuinka lämpimästi pukisin ja paikallani hyppisin. :) Mutta onneksi hätä keinot keksii!

      Poista
  7. Täällä ei tarvita onneksi kaurapehmoja kun on iiihana uusi karvaviltti ja iihanat villasukat ♥ Patteritkin toimii eli jee! Talvi on kyllä inhaa kun on kylmä, mutta kivempaa se on silloin kun on lunta eikä synkkää!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mulla viltit ja sukat otettiin käyttöön jo kaaaauan ennen pakkasia, joten nyt oli sitten järeimpien aseiden vuoro. Jokin nenälämmitin olisi myös kätsä, mutta onneksi voi painaa kasvot Nupun turkkiin. Se on kaikkein lämpimin. :) Lumesta mäkin tykkään, koska on valoisaa ja kaunista!

      Poista
  8. Kaikki keinot on sallittuja että saa jalat lämpimiksi, itsellä kauhtuneet villasukat on toimittanut lämmittäjän virkaa. Olisi tuollaiset Jujun ja Nupun kaltaiset lämmittäjät kyllä paljon parempia ja söpömpiä mutta
    nyt on tyydyttävä siihen mitä talosta löytyy :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mulla ei villasukat enää riitä, joten onneksi on noita lisälämppäreitä! Voisi kuvitella, että Nerokin lämmittäisi kivasti, jos asettuisi kyljelleen varpaiden päälle. :)

      Poista
  9. Hidas lumisade on mitä parhainta viihdettä. Isot hiutaleet leijailee... melkein suuhun! Mutta ikkunalasihan siinä on tietysti välissä, koska muuten tulis liian kylmä. Lumi tykkää kylmästä, me ei!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei kyllä mekään - mutta lumesta ei voi oikein olla tykkäämättä. Siis ikkunan takaa. =)

      Poista
  10. Oho, onpas teillä sulatushommat! Varvasjää on kyllä paha juttu, mutta onneksi siihenkin on olemassa sulatuskeinot. Myös silloin, kun kissat ei suostu.

    Mulla meinasi eilen aamuna tulla napajää(!) lenkillä. OLI vaatetta ja oikeaoppista kerrospukeutumista ja aivan varmasti oli kyljet ja vatsa kunnolla vaatteiden peitossa, mutta niin vain meinasi napajäätyä. Varvasjää ei uhannut, eikä sormijää (paitsi sormijää ihan lopussa vähän).

    Talvi on ihan hyvä vuodenaika, mutta ulkoilu on vähän nihkeää pakkasella. Kissoilla on hyvä, kun niidne ei tarvitse mennä ulos elleivät halua (eivätkä ne todellakaan halua!).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Napajää iskee muhun vain Suomen kesässä, jos pitää lähestyä biitsiä biksuissa. =) Mutta voin vain kuvitella, että talvinen napajää on aikamoisen arktinen ilmiö. Onneksi kissojen ei tosiaan tarvitse sitä kokea.

      Poista
  11. Vau mitkä kauratyynyt! Meillä on vain sellainen tylsä yksivärinen pötkö. Sitä ei onneksi tarvi käyttää, sillä Jackson on todella ahkera lämmittäjä. Meillä ei tykätä talvesta. Tosin täytyy myöntää, että on kyllä kaunista. Mutta hirveän paljon kaikenlaisia pulmia. Mikään ei toimi, ja hirveä pohdinta aamuisin vaatteiden kanssa. Kaikista inhottavinta on jännittää kovimmilla pakkasilla käynnistyykö auto, ja jos ei, niin kulkeeko edes junat. Ääni siis kesälle. Kesä missä olet.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nuo tyynyt ovat kotoisin Heidelbergistä. Eivätpä arvanneet, miten jäätäviin oloihin ne sieltä Saksanmaalta tuodaankaan! :-D Onneksi kissat sitten liittyvät seuraan, kun lämpö alkaa kasaantua.
      Kieltämättä vaatetuspuoli on vähän kinkkinen tällä erää! Mä tykkäisin pitää enimmäkseen mekkoja ja hameita, mutta toppahousujen kanssa ne tuppaavat näyttämään vähän pöhköiltä. :-D Kesää huhuilen siis minäkin!

      Poista
  12. Hih, hieman julma kuva tuo nalle mikroaaltouunissa (jos ei tietäis syytä). Tää hihittää täällä ääneen!
    - Emoemoinen -

    Mä niin liputan tassunlämmittimien puolesta, ymmärrän ihmisten varvaslämmön tarvetta.
    - Teye, kahvi(nkeitin)kissa -

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mietinkin, että eikö kellään muulla ole yhtä makaaberia huumorintajua kuin mulla, kun jostain syystä nalle kauhistuttaa mutta huvittaakin, kun se pyörii siellä lasilautasella vesikippoon takertuneena. :-D Onneksi se tykkää mikrotuksesta ja halii mua lämpimästi koko illan.
      Ihanaa, että Teye on sisäistänyt hyvin nämä varvaslämpöasiat. Toivottavasti pikku vaavikissianturatkin pysyvät ihanan lämpiminä. :)

      Poista