lauantai 23. toukokuuta 2015

Material girl

Ajattelin ensin otsikoida Hupsujen tämänpäiväisen postauksen fraasilla ”Turhaa, aivan turhaa”, mutta koska en ilahtunut sen mieleen loihtimasta lallatuksesta, vaihdoin korvamadoksi Madonnan ikivihreän pop-helmen tytöstä, joka oli perso timanteille ja koruille. Toisin kuin ehkä epäilette, emme aio käsitellä nyt Nuppu-neidin turhamaisuuksia, vaan valokeilaan astuu emo, joka on jo ennestään tunnettu hömpsähdyksistään paitsi kissojen tavaroihin myös kaiken maailman kissamaisuuksiin. Ongelma siis on olemassa ja tiedostettu, ja Trio MiuMau tarjosi meille parhaan mahdollisen välineen asian käsittelyyn: haasteen nimeltä ”Typerimmät hankinnat top 3”.

Nupun mielestä töttäpöttä on turhin hankita Numero Uno ja toivoo,
että poikaystävä Ruffe lähettäisi sille äkkiä trendikkäämmän kaulurin,
viis rubiineista ja safiireista!

Juju ihmettelee joskus, miten se ei muka riitä kissaihanuudeksi,
vaan emon pitää vielä kuorruttaa itsensä ja asuntokin kissajutuilla.

Parempaa vastausta en ole kyennyt antamaan kuin että kissat ovat niin kauniita,
hassuja, ihania ja suloisia, että haluan ympäröidä itseni niillä. Töissä en voi
halia Nuppua ja Jujua, joten korvissa kilisevät katit pitävät yllä hyvää kissafiilistä.

Päivän teema ei kuitenkaan ole kissamaisien tavaroiden höhlyys, vaan kissoille kärrätyt kummallisuudet. Siitäpä meillä vasta löytyykin materiaalia, koska kissoille ei toistaiseksi ole vielä voinut pirauttaa kauppareissulta ja kysyä, että kaipaisivatko ne kenties aromaterapeuttista tassunhierontalaitetta, moottoroitua peltomyyrää tai katosta hiljalleen laskeutuvaa kissanminttu-ufoa. Niinpä on vain luotettava omaan arvioon sekä haavekuvaan kissasta, joka lahjan saadessaan kiertää tassut kaulani ympärille, muiskauttaa suukon poskelleni ja rientää sitten koko loppupäiväksi leikkimään ihan uudella ihanuudella.

Tässä idyllisessä kuvassa kissa on saanut lelun, joka miellyttää sitä viikosta toiseen. Puuhippa
on lisäksi terveellinen aktiivisen nuoren harrastus, joka kehittää erinomaisesti tasapainoa.

Parhaita hetkiä ovat myös ne, kun jokin pieni, vaatimaton vempain ilahduttaa suuresti.
Tämän trikoomekon vyön kanssa on paineltu ympäri asuntoa ainakin sata kertaa.

Aina ei voi kuitenkaan osua oikeaan, ja sen mekin olemme mieheni kanssa saaneet karvaasti huomata. Pidemmittä puheitta haluan esitellä teille typeryyshaasteen finalistit:

 
Viimeistään tässä vaiheessa varmasti ymmärrätte, miksi valinta on niin vaikea!
Jotta postauksen jatkosta tulisi kiehtovampi, kehotan valitsemaan kuvasta kolme mielestäsi typerintä tuotetta ja pitämään peukkuja niiden puolesta. Viekö voiton yksinäisyyden kyyneliä jääkaapin ovessa vierittänyt apina, jouluna parit epäilevät katseet puoleensa vetänyt piparkakkulelu vai lämpimien tassujen kosketusta vaille jäänyt ikkunalautapehmuste? Entä miten taistossa pärjää rentouden nirvanaan kuskaava hierontakeskus, lämpimät unet takaava patteripeti tai kirahvikuosinen painikaveri? Ja mitä paljastuukaan yököttävän mysteeripussin sisältä, tai mitä ihmeen virkaa on ainoallakaan kuvassa esiintyvällä hömppätuotteella?

Koska emo ei kyennyt itse tekemään valintaa, avuksi saapui
epämaterialistinen ja täysin puolueeton tuomari.
 
Ahaa! Kuono johdatti pojan mysteeripussin luo. Onko sille sittenkin käyttöä,
vaikka jätesäkki oli nakattu lelulaatikon kauimmaiseen kolkkaan?
Kyllä! Vaikka emosta tämä ostos olisi pitänyt aikanaan
jättää tekemättä kuvottavan hajun vuoksi, Juju oli toista mieltä.
Aromaattinen virmanjuurirottahan on ihana klassikkotuote!
Se ostettiin alun perin Nuppua rauhoittamaan, mutta siihen hommaan hajujyrsijä ei kyennyt.
Se onnistui vain ällöttämään ja ärsyttämään emoa, mutta selvästi joku tässä taloudessa
aikoo vielä leikkiä kyseisellä tuotteella.

Joo-o. Se maistuu ja ilmeisesti myös tuoksuu ihanilta kukkasilta.
Yritin tarjota Jujulle vaihtoehtoista tuoksuihanuutta...
...mutta ei, tämä oli Jujun rakas ja tärkeä suosikki, joten se hävisi turhukekisan.

Jujun rottapössyttelyn ajan jouduin pohtimaan itse kisaajien meriittejä. Tajusin, että ikkunapehmusteesta on ollut meille paljon hyötyä, vaikka kissat vihaavat sitä. Ja oikeastaan juuri siitä syystä, sillä valkoisen kauheuden voi asettaa sinne, mihin ei kissoja halua. Esimerkiksi kukkalautaseksi. Se tipahtaa siis kisasta kuten myös piparkakkuhuiska, joka on joulun aikaan meidän ihmisten mielestä kovin kaunis ja hauska koriste. Pehmomökistä taas saimme aikanaan hupia, kun sen lattia muuttui katoks ja katto lattiamatoks. Kahta seuraavaa putoajaa Juju ja Nuppu suostuivat itse demonstroimaan:


Ainutkaan täysijärkinen kissa ei ota nokosia patteripedissä,
mutta agilityyn se on oiva apuväline, kuten seuraava video osoittaa.



Vedettävä mekaaninen hiiri taas oli Nupun mielestä katsomisen arvoinen tapaus, sillä otus oli täysin suuntavaistoa vailla:



Koska minäkin huvituin näistä jutuista ainakin hetkellisesti, ne joutuivat jättämään kisan. Saman kohtalon koki myös videolla näkynyt vihreä huopavieteri, joka on yksi mieheni omituisimmista tuliaisista mutta nauratti meitä pari kertaa ponnahtaessaan vekkulisti keittiöstä olohuoneeseen.


No entäs sitten tämä kirahvipotkutin? Täysin turha, sillä se ei innosta
painimaan. Lelu kuitenkin inspiroi Jujun leikkimään kirahvia, mikä
nosti lelun huvituspisteitä ja pilasi siitä syystä sen mahdollisuudet
turhuuskisan voittoon.

Viime metreillä myös imukuppiapina jätti kisan, sillä muistin, että se on saanut aikoinaan muutaman tassunläpsäyksen osakseen, ja tänäänkin Nuppu kokeili jyrsiä sen naruja minkä tötteröltään yletti. Niinpä meillä on selvillä voittajakolmikko:

Pronssimitalin turhien tavaroiden kisassa saa:


Harvinaisen tylsä mikä-lie-hiiri. Se sopisi ehkä paremmin ihmislapsen helistimeksi,
joskaan se ei helise. Se ei myöskään surise, eikä sillä ole hiirten vetonaulaa eli pitkää
liehuhäntää, johon räggärin olisi hyvä tarttua. Katsoi hiirtä mistä suunnasta tahansa,
se näyttää, tuntuu ja tuoksuu yhtä turhalta.

Hopealle itsensä hilasi:


Kammottava purukala. Se on suru silmälle, ei maistu miltään, eikä kukaan
ole koskaan edes kokeillut jyrsiä sitä. Herää kysymys, miksei se ole vielä
uinut roskikseemme?! Ehkä sen takia, ettei sillä ole edes eviä!

Kultamitali kaulassaan (?) Maamme-laulua saa kuunnella:


Suurenmoinen hierontakeskus, johon edes aromaattiset kissanminttuhippuset eivät
houkutelleet asiakkaita. Muovilättysen supernystyt eivät päässeet rentouttamaan
Neppo-neidin tassuja, eikä Juju hieronut ylvästä leukaansa erilaisiin
sensaatiopisteisiin. Oli siis syynsä sille, miksi tuote löytyi alelaarista.

Voiton ratkaisi loppujen lopuksi se seikka, että kaikki muut ostokset olivat yhdentekeviä, mutta tästä hyvinvointikeskuksesta aiheutui jopa haittaa, sillä molempien kattien oli pakko päästä jyrsimään keskusnöpykkää niin, että pelkäsimme sen irtoavan ja päätyvän jommankumman suolistosysteemin. Niinpä kyseistä tuotetta on säilytettävä (?) kissojen ulottumattomissa. Ehkäpä lähestyvän juhannuskylvyn tietämillä spa-tiloihin tulee myös tällainen turhake siltä varalta, että se sittenkin vielä kiinnostaisi. Sillä kuka nyt haluaisi myöntää törsänneensä turhuuksiin? Emme ainakaan me!

Käytössä nyt ja aina!

26 kommenttia:

  1. Arvasin pureskelu kalan kanssa oikein, mutta muut meni mönkään! Ruffe voisi tuoda Nupulle uuden kaulurin oransseine tassu kuvioineen, semmoinen meiltä tuolta nimittäin löytyy ja eikös se Nuppu oranssia toivonutkin ;---) Varsin ihastuttava postaus ja mä niin tahtoisin osallistua tähän kanssa, mutta ei meillä ole mitään semmoista turhaa tai no onhan meillä pieniä leluja mutta niistä tulisi aika tylsä postaus :( Huomaa, etten ole mikään hirmuinen tuhluri :D Muistin myös mikä tuolta öklöpussista löytyi pisteet siitä mulle!
    Ps. Tahdon myös tommosen kissakassin :(((

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva, että postaus viihdytti! :) Siinä tapauksessa jopa terapiakeskuksesta oli jotain hyötyä. Mäkään en ole kyllä oikeasti mikään tuhlailija, mutta kissat ovat mun heikkous. Saan aina päälle sellaisen ”voi ei, niillä on varmasti kamalan tylsää” -vaiston, ja sitten ostan jotain virikettä. Enimmäkseen yritän kuitenkin tuoda ulkoa jotain nuuhkittavaa tai siirtelen tavaroita tai annan kissojen ihmetellä valvotusti hiuslenkkejä, topsipuikkoja tms. Tai piilottelen nameja jne., mutta välillä sitä sitten haksahtaa kaikenlaiseen kummaan! :-) Täytyy muistaa tämä postaus, kun iskee seuraava hinku ostaa jotain höperyyttä.

      Ja jee: mahtavaa lukijauskollisuutta ja hyvää muistia, ettei ällöpussin sisältö yllättänyt! :-) Tuon kassin taisin ostaa Budapestin-reissulta. Ne sun kissakengät ovat kyllä ihan huippuja! Kun nämä kaikki keräisi ylleen, niin olisi crazy cat lady päästä varpaisiin...

      Poista
    2. Mun avokkia aina naurattaa, kun päätän pukeutua kissatyylillä.. Sillon mulla on kissakengät, kissakangaskassi ja kissapaita :D Oonkin miettinyt mistä saisin kissalegginssit :'D On ihan ok olla Crazy cat lady vaikka miehet ei aina meinaa tajuta... ;----)

      Poista
    3. Mäkin olen googlannut kissaleggigngsejä, mutta ei niitä mistään helposta paikasta löydy! Myös mun mies vähän pyörittelee päätään erinäisille kissahankinnoille, mutta yrittää ymmärtää. :-D Sisustusta ei kuulemma silti saa kuorruttaa kissajutuilla, vaan voi esim. nostaa Nupun hetkeksi lipaston päälle tarvittaessa.

      Poista
  2. Kiitos illan HIRNUNAURUISTA :D :D :D Tykääsin varsinkin teidän eliminaatiotestistä, näin teillä saatiin akureetti tilanne selville nykytilanteesta.
    Mä epäilin ton hierontakeskuksen sijoittuvan mitalleille ja tunnustan tässä nyt : olen itsekin melkein tollaisen noille meinannut ostaa. Onneksi en....

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olepa hyvä! :-D Hauska kuulla, että nämä turhuudet olivat epäturhia täällä blogissa ja saivat naurua aikaan! :-) Mun täytyy kyllä täällä sivulauseessa puolustuksekseni mainita, että mies tuon hieromasentraalin raahasi jostain poistokorista. Mutta en voi väittää, ettei itselleni olisi saattanut käydä samaa kömmähdystä, koska mistä sitä koskaan tietää... ja kissoille on niin kiva järjestää pieniä ylläreitä.;)

      Poista
  3. Arvasin hierontakeskuksen sijoituksen oikein! Harmi etteivät kisut ymmärrä muun kuin tassuhieronnan päälle.. Oon muuten miettinyt itte tuon virmajuurirotan hankkimista, mutta näinköhän uskallan jos haju on niin voimakas :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. :-D Hyvin arvattu! Virmarotassa on melkoisen tymäkkä lemu, oikea Potpuri from Hell, mutta ilmeisesti löyhkä laantuu ajan myötä. Pakkohan sitä on Jujun mieliksi säilyttää ja leikkiä aina välillä esim. silloin, jos satumme molemmat olemaan flunssassa emmekä haista mitään... ;)

      Poista
  4. Miten patteripedit ei kiinnosta kissoja? Meillä ei ole sellaista, mutta ennakkoaavistuksena (joka tietysti kissojen kanssa menee aina pieleen), sen pitäisi olla jatkuvassa käytössä. Talouden herrasväki kun rakastaa sekä putkia että pattereita. Mutta jos ei, niin agilitytarpeenahan se tosiaan menisi.

    Kirahvi-kickeroo ei toiminut meilläkään, vaikka toisen värinen toimi. Syytämme väljähtänyttä kissanminttua.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä en voi ymmärtää tuota patteripetiboikottia! Jos tehtäisiin ihmiselle sopivia patteripetejä, niin tunkisin sellaiseen ensimmäisenä: lämmin, pehmeä ja suojaisa. Mitä muuta voisi edes toivoa? :-o

      Ehkä meilläkin kirahvi oli nauttinut kakkoslaadun minttuja, koska se ei tosiaan tuntunut kiinnostavan ketään. *huoh*

      Poista
  5. Kirahvi-kickeroo on huippu!! Tosin emäntä laittaa sen aina välillä jemmaan kaappiin muovipussiin ja sitten kun se antaa sen minulle muutaman viikon päästä, on se taas päivän pari mun lemppari!! En siis ymmärrä.. Emäntä on haaveillut minulle myös tuollaisesta hierontakeskuksesta, kun mm sohvapöydän kulmat ovat kuulema kuluneet niin mun "hionnan" alla, mutta nyt se ei oikein tiedä onko se sittenkään hyvä ostoshaave. Enkä minä voi tietää, kun en ole kokeillut! - Max

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Edelliseen kommenttiin viitaten: teidän kirahvi onkin siis vetänyt oikein kunnon mintut! :) Tai sitten se on muuten vain extraihana! Hyvätapainen tai kertoo hauskoja juttuja. :o) Ehkä meilläkin oli toiveena, että Nuppu hieroisi poskeaan ihanasti noihin nypyköihin ja jättäisi vähemmälle esim. juuri kangastuolien hionnan. :-D Mutta eipä toiminut meillä!

      Poista
  6. Aivan ihana postaus! Tälläistä blogia on aina ihana lukea ja niin hienoja kuvia kissoista. Tykkään kovasti! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi, ihana kuulla! :) Suurkiitos piristävästä kommentista! :)

      Poista
  7. Hah, tässä nähdään, että jotikin turhalta tuntuvat asiat voitvatkin muuttua tosi kivoiksi ja käytännölisiksi! :) Miusta tuntuu, että meidän katit varmaankin tykkäisivät patteripedistä, jos niillä vain sellainen olisi. :) Hyvä, että teidän kisut löysivät patteripedillekkin hyvän käyttötarkoituksen!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onneksi mielikuvituksella voi välillä kääntää tappiot voitoiksi! :-D Vielä en tosin ole keksinyt vaihtoehtoista käyttömuotoa tuolle hyvinvointikeskukselle. Täytyy jatkaa mietintöjä!

      Poista
  8. Voi apuva, mikä mieletön postaus! Hihittelin täällä ääneen hankintoja ruotiessasi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onpa hauska kuulla, että nauratti! :-D En itse tätä postausta kirjoittaessa tiennyt, itkeäkö vai nauraa. Tai no, kirjoittaessa jo nauratti, mutta kamoja sohvalle asetellessa vähän itketti ja hävetti. :-D

      Poista
  9. Mutta hei, ihanat korvikset! Pahoin pelkään, että mullakin olisi megamäärä kissakoruja ellen olisi antanut reikien kasvaa umpeen. Korvissa, siis.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. :-D Kiitos! Nuo asennekissat varmistavat, että olen cool joka tilanteessa.

      Poista
  10. Hienot nuo kissakorvikset ! Sopii sekä arkeen että juhlaan :)
    Rotta tuntuu olevan mieluinen, kantaa sitä niin ylväänä !
    Pikku tötteröpää on hellyyttävä tuossa videolla <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! :) Ne ovat muuten tosi kivat, mutta kilinä vähän häiritsee. Ehkä juhlissa ei niin haittaisi, kun on kilinää muutenkin. Juju kyllä rakastaa rottaa, joten kai mun on vain laitettava pyykkipoika nenään. Ja Nuppu on niin kultainen tötterönsä kanssa. ♥ Sitä ei oikeasti tunnu haittaavan ollenkaan, vaikka joutuu kurkkimaan maailmaa pleksien sisältä.

      Poista
  11. Hierontakeskus ja Kickeroo ovat tuttuja turhakkeita meilläkin. Tai no, Kickeroo on Kajsan suosikki, mutta alunperin se ostettiin Deville painikaveriksi. Ei kelvannut.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Haa! Joku toinenkin tunnusti hierontakeskuksen! :-D Ei voi aina tietää, mikä nousee suosikiksi!

      Poista
  12. Kiva postaus! Taas kerran :) Meiltäkin löytyy noista turhakkeista tuo kirahvipotkutin ja haiseva rotta :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! :) Potkuttimia tuntuu olevan monella (ja siksi varmaan siihen hairahduinkin), mutta tuntuu lohdulliselta, että löytyi toinenkin lemurottatalous! :-D

      Poista