torstai 30. huhtikuuta 2015

Vappupalloilua

Jujuel Messi on kova poika pallottelemaan. Siinä missä emo vihaa tasapuolisesti kaikkia palloilulajeja lentiksestä keilailuun, Juju rakastaa niin pingistä, minijalkapalloa kuin ilman halki kerien kieppuvaa hiirtäkin. Se on aina valmis pieneen tai isompaankin höntsäilyyn, joten pettymys oli suuri, kun tänään kotiin tuomani pallot pilasivat pienen poitsun vappufiiliksen ihan täysin.
 
Viheriölle kirmaamisen sijaan sporttistaramme livahti pupuna pensaan alle.
 
Erityisen harmillisen Messin reaktiosta teki se, että olin nähnyt niin paljon vaivaa saadakseni pallot kotiin. Ne eivät nimittäin olleet pieniä vanupalloja tai edes helposti syliin solahtavia rantapalloja, vaan retuutin Helsingin sankan vappuhulinan läpi kokonaista kaksi heliumilla täytettyä räikeän väristä folioihmettä:
 
Korkeutta näillä kavereilla on 80 cm kappale. Vaikka ne ovat säyseitä toimistopalloja,
niiden kuljettaminen täpötäydessä metrossa ja suolasillimäisessä raitiovaunussa
ei ole elämys, jota voisin kenellekään suositella.
 
Vapun lisäksi juhlimme töissä muuttoa uusiin tiloihin, ja numero kolme kuvastaa kerrosta, jossa Hupsuttamon palvelusväki päivänsä nykyisin viettää. Lisäksi numero sopii myös Nupulle ja Jujulle, sillä vietämme nyt kolmatta yhteistä vappuamme. Hyvillä mielin valitsin siis ilmapallojen joukosta Nupulle pinkin yksilön ja Jujulle kultaisen, joka sopisi ihanasti sen kinuskiläikkäiseen turkkiin. Näin jo mielessäni, kuinka iloisiksi kissat tulisivat uusista palloista, sillä vuosi sitten ne olivat vallan innoissaan olkkariin asettuneesta leijonastamme. Pidätin hengitystä koko ratikkamatkan, jotta veisin jättipalloineni mahdollisimman vähän tilaa, ja kestin sinnikkäästi virnuilut ja tuijotukset, mutta mikä oli vaivan palkka? Järkyttynyt Jujuel Messi, joka pyysi, että hirviöt huidottaisiin äkkiä ikkunasta ulos.

Nupusta kuoriutui onneksi rohkea pallotyttö, tai sitten olin
onnistunut valitsemaan sen kauneudentajua kutkuttavia värejä.
Nuppu halusi päästä itse ajelemaan palloilla
ja oppikin nopeasti, miten pikku ratit toimivat.

Nuppua ei pelottanut edes silloin, kun kultapallo laskeutui kahisten maton tuntumaan.

Ahaa! Tässäkö siis syy, miksei Nuppu pelkää palloja? Se näkee niissä
kuvajaisen maailman kauneimmasta kissaneidistä!

Jos Nuppu tööttää nenän vastakkain kuvan
kaunottaren kanssa, suloisuus voi vaikka tarttua!

Jujun oli pakko antaa tunnustusta siskolleen rohkeudesta. Poitsukin hiipi vähitellen
lähemmäs, mutta ei täysin kyennyt peittelemään kauhistunutta ilmettään.
Juju joutui keräämään sängyn alla rohkeutta vielä pitkään,
mutta lopulta urheustankit täyttyivät...
...ja Jujuel Messi uskaltautui sittenkin kentälle pallottelemaan!
 
Vapputunnelma nousi taas pallojen kera kattoon, ja toivomme, 
että teillä lukijoillakin on oikein onnistunut ja riemukas vappu!

sunnuntai 26. huhtikuuta 2015

Uteliaan uutisraportti

Viime aikoina Hupsuttamon lähetyksissä on ollut havaittavissa ikäviä viiveitä. Signaali on ollut heikko, ja Nuppu ja Juju ovat joutuneet ihmettelemään, miksei jokaista niiden kehruuhurausta, puuhkahännän heilausta ja hiekkikselle kahahtavaa kakkaraa raportoida maailmalle. Suurin syy uutiskatveeseen on se, että possujunan rutiinit ovat menneet täysin sekaisin emon ja iskän työpaikan takia. Toimisto nimittäin otti ja muutti pois lähikulmilta kauas suuren cityn keskustaan. Viimeiset pari viikkoa ovatkin vilahtaneet hämmentyneessä olotilassa kaikkea uutta sulatellen. Varttitunnin ripsakan kipittelyn sijaan emo on nyt joutunut joukkoliikenteen sekaan kissapipoineen kaikkineen.

Jujua säälittää kuvitella, miten emo nyyköttää ensin raitiovaunussa ja sitten vielä maan alla
puksuttavassa metropahasessa. Siinä vaiheessa reipas ”iskä” onkin jo lenkkeillyt työpisteelleen.

Nupun mielestä on kaikin puolin jees, että emo joutui keskustaan. Hyvässä lykyssä
sieltä tarttuu hippunen muodikkuutta, ja kohta emollakin on rusetti kaulassaan.

Hupsujen elämä ei ole silti jämähtänyt paikoilleen. Kaikenlaista pientä on koko ajan tekeillä, ja tarkka silmä- ja korvapari on pitänyt huolen, että olennaisin info tallennetaan. Vaikka utelias pikku reportteri on yrittänyt toimia salaisesti, olemme aistineet sen puuhat eritoten ruokaillessamme: yhtäkkiä meistä on tuntunut kuin haukanterävä katse porautuisi lävitsemme, vaikka kukaan ei selvästikään tuijota meitä. Ei varsinkaan Juju, joka on peppu visusti meihin päin:

 
 
Tarkempi analyysi kuitenkin paljasti, että Juju Journalisti tarkkailee
meitä peilin kautta!  Jos kutsun sitä nimeltä, se ei suinkaan käänny
kurkistamaan olkansa yli vaan kohdentaa katseensa peilin kautta minuun.

Juju on kuunnellut korva tarkkana ja painanut mieleensä kaiken,
mitä Hupsuttamossa on parin viikon aikana tapahtunut.

Se on saanut juttuvinkkejä myös nimettömänä pysyttelevältä vakoojalta,
joka on onnistunut tolpan takaa väijymään Hupsujen hulinoita.

Juitsi on ystävällisesti koonnut mehevimmät juorut ja koostanut materiaalin uutislähetykseksi, joka sinkautetaan nyt maailmalle sen kummempia sensuroimatta:


”Hyvät kansalaiset, med börjare...”
Juju hei! Mehän sovittiin, ettei sensuroida!
 
No niin, sieltähän se uutisankkuri tuli näkyviin!
Rullataanpa tuolia vielä hippunen alaspäin...

Kas noin, nyt on virheetön kuva! Vähän ehkä kohinaa, mutta se johtuu
vain kameranaisen säädöistä. Anna silti palaa, Juju!
”Okei. Yks, kaks, kuuluuko? Pari viikkoa sitten Nuppu ja emo siivosivat urakalla
Hupsuttamon peruspölyt pois, sillä läntisestä naapurikaupungista tuli meille
 tärkeä vieras, jonka nenän saamme valitettavasti kutiamaan.  Nuuskuttelin tätiä
mahdollisimman nätisti, ja Nuppu yritti olla varistamatta hilsettä ympäriinsä.”
”Täti ja emo kävivät PetExpossa, mutta eikös emo unohtanut kameran kotiin,
joten tämän parempaa kuvamateriaalia sieltä ei herunut. Eikä muuten tuliaisiakaan,
vaikka kivaa oli kuulemma ollut pupusia, kissoja ja koiria paijatessa! Tsot tsot!”

”Siinäpä kaikki tärkeimmät tarinat! Heipparallaa!”
Jujuuuu, on meille muutakin tapahtunut!
Tutkipa nyt vähän niitä muistiinpanoja.
 
”Ai niin, sellainen uutinen säärintamalta, että auringonpaiste ja lämpö
ovat saaneet banskukärpästen kevätmuuton hyvälle tolalle. Ne ovat
lepatelleet vihdoin keittiöömme, joten terminen kesä on alkanut!”
”Ja arkkitehtonisista uutisista sen verran, että emo
raijasi eilen Hupsuttamoon jännittävän laatikon, josta
rakensimme tämän uuden, upean uutisstudion.”

”Minulle laatikko itsessään oli tärkeintä, ei sen sisältö,
mutta Nuppu, joka on kovin perso raksuille, kuvitteli,
että lähetys sisältäisi pussillisen niitä höttöherkkuja
lohdukkeena PetExpo-tuliaisvääryydestä.”

”Agentti Neppo Nenäsen pettymys oli suuri,
kun laatikosta löytyi vain mustat klohmokengät,
jotka emo kiikutti heti odottamaan
toukokuista ratsastusleiriään.”
”Ja sitten olisi vielä yksi loppukevennys...
Se on vähän arkaluonteinen juttu...”
”Ei kai Nuppu tai muutkaan poliitttiset tahot ole kuulolla?
Aion nyt paljastaa, miksei Nuppu päässyt eduskuntaan...”

”Vaikka Nupulla oli muuten arvot kohdallaan, sen kanta jätekysymyksiin oli
kyseenalainen. Huomasin nimittäin, ettei nätti neiti vetänyt lainkaan veskiä!”

”Kun pällistelimme emon kanssa pyttyä aikamme,
ehdokas saapui itsekin paikalle touhujaan selittelemään.”

”Tokihan se sitten huuhtoi pöntön ja väitti hygienian olevan sydäntään lähellä,
mutta veikkaamme, että tämä hairahdus aivan kalkkiviivoilla koitui neidon tappioksi.
Jos loppusuoralla oli kaksi tasavahvaa ehdokasta, useampi saattoi päätyä äänestäään
sitä, joka muistaa hävittää J- ja i-kikkareensa heti eikä viidestoista päivä...

”Tässäpä kaikki tältä erää. Kiitos ja kummarrus, jos jaksoit
kuunnella uutiset aina tuoksahtavaan loppuun saakka.”

perjantai 24. huhtikuuta 2015

Raksutappiosta rusettivoittoon!

Vaalit tulivat ja menivät, ja vaikka Nuppu kuinka tuijotti ääntenlaskentaa, sen kuva ei vilahtanut ruudulla kertaakaan koko tuloslähetyksen aikana. Emona jouduin kovan paikan eteen, kun minun oli yhdentoista maissa illalla paljastettava pienokaiselleni, ettei Suomi ole vielä valmis siihen, että talouspoliittisia päätöksiä tehtäisiin kuivamuonalähtöisesti. Pettymys oli suuri, sillä Nuppu olisi ollut valmis niin ääni- kuin raksuharavaksikin, mutta minä olin vain onnellinen, etten menettänyt muruani Arkadianmäelle vaan saan pitää sitä kainalossani yhtä tiukasti kuin aina ennenkin.

Nuppu on pohtinut, mikä kampanjassa meni vikaan. Olisiko sen kannattanut
sittenkin pyrkiä vallan kahvaan Kissojen kanafilefilharmonikoiden riveistä?

Onneksi vaaliharmistus unohtui nopeasti, sillä maanantaina kohdallemme osui täysin toisenlainen lottovoitto: Nuppu ja Juju kirivät voittajiksi Viiksikarvan varassa -blogin arvonnassa, vaikka olivat varmoja, että emon surkealla tuurilla upeat palkinnot lipsahtaisivat tassuista väkisinkin. Niin ei kuitenkaan käynyt, vaan Onnetar ja varsinkin iki-ihana siperiankissa Pöpö pitivät räggärikaksikon puolia. Ensimmäistä kertaa koskaan voitto osui siis Hupsuttamoon, ja palkintokuori saapui ilahduttamaan meitä jo eilisen postin joukossa:

Juju innostui voittokuoresta niin, että se tunki itsensä sen sisään 
ja nuuskutteli nenän täydeltä Pöpön tervehdyksiä!
Mukana oli suloinen kortti, jota Nuppu tutki niin innokkaasti,
että jouduin nostamaan taideteoksen turvaan kirjahyllylle.

Kuoresta löytyivät myös Tiuden tekemät rusetit, joita halusin päästä testaamaan
Nupun vanhan pääkallopannan kanssa. Räyhäkän boheemia ja tyylikästä siis!
Tarmokkaana poikana Juju sai kunnian aloittaa muotishow'n. Sitä hieman
ujostutti, ja se väitti, että Idän pikajuna piti sen hienostelua pilkkanaan.
Vakuutin, että matonen hymyili hyväntahtoisesti, koska Juju on niin komea
rusetti kaulassaan. Murrettu oranssi sopii Jujun turkin kinuskiläikkiin,
ja boheemi kuviointi korostaa Jujun taiteellista herkkyyttä.
Mitä enemmän keskustelimme muodista, sitä itsevarmemmin Juju
alkoi rusettiaan kantaa. Tämä tyyli osui ja upposi!
Nuppu kävi rauhattomaksi, sillä sekin halusi leikitellä tyylillään.
Niinpä sujautin pannan vuorostaan neidin trendiasusteen läpi.
Nuppu tunsi olonsa tyttömäisen tyylikkääksi. Rusetin pehmeät muodot
ja hempeät pastellinsävyt saivat Nupun suorastaan hehkumaan!
Kun kysyin, kuka haluaa testata lisää tyylejä,
Nuppu viittasi näin tomerasti.
Jujun rusetti kaulassaan Nuppu tunsi itsensä Bronten kirjojen sankarittareksi;
kotiopettajattareksi, joka kaipasi vain siroja silmälaseja kuonolleen.
Jujukin suostui kokeilemaan Nupun rusettia, eikä
pinkkeys vähentänyt lainkaan pupuseni miehisyyttä.
Pyysin kissoja vielä lopuksi poseeraamaan yhdessä ja lähettämään
kauniit kiitokset Tiudelle ja Pöpölle kivasta arvonnasta ja ihanista
lahjoista. Kiitollisuus ei ihan välittynyt ensimmäiseen kuvaan,
 joten pyysin kameran takaa vähän iloisempaa meininkiä.

Nuppu oli joko tosi kiltti tai sarkastinen.

Jujukin heittäytyi rennoksi hassuttelijaksi ja imitoi Steven Tyleria.

Lopulta meno kävi niin riehakkaaksi, että päätin lopettaa kuvaukset ja takavarikoida rusetit.
Ne tekevät kuitenkin paluun, kunhan pääsen ottamaan murusistani päivitetyt koulukuvat.

Suuri kiitos vielä Tiudelle ja Pöpölle! Mitä mieltä 
te lukijat olette Nupun ja Jujun uudesta tyylistä?

torstai 16. huhtikuuta 2015

Nuppu eduskuntaan!

Vaaliviikonloppu alkaa lähestyä, mikä on mielestäni valtaisa helpotus. Ensi viikolla ei enää tarvitse luikkia pakoon lärpyköitään jakavia tuputtajaehdokkaita tai vertailla, kuka tekee päätöksensä järjellä, kuka tunteella tai jopa järjellä ja tunteella. Äänestämään aion toki mennä, mutta ääntäni en anna sille, joka yrittää tunkea käteeni sipsipussia tai Nessu-pakkausta, vaan olen lukenut uutisia parhaani mukaan ja rämpännyt useita vaalikoneita. Nupun mielestä tosin käytän aikaani turhuuksiin, sillä joskus SEO eli Se Oikea Ehdokas löytyy lähempää kuin ikinä kuvittelikaan:

Eteiskäytävämme on vuorattu tällaisilla julisteilla.
Täytyypä painaa numero mieleen.

Nuppu on kampanjoinut jo monta viikkoa, ja näin jälkikäteen ajateltuna on ollut melko noloa, etten ole tajunnut asiaa aikaisemmin vaan pitänyt puuhaa ragdollille lajityypillisenä kerjäläisyytenä. Vaikka Nuppu allekirjoittaakin Kissain kansallisen herkkupeppupuoleen vaaliohjelman ja kannattaa pallomeren kaltaista raksuallasta jokaiselle kissalle kesäkuuhun 2015 mennessä, sen agendalla on myös paljon muita, merkittäviä asioita:

Nupun mielestä kauneuden takia ei kuulu kärsiä,
ja sen emokin allekirjoittaa ihan täysin.

Hetkinen? No, mutta mieluummin näin päin.

Nupulla on Miss Ragdoll Worldina suuri vastuu pikkukissojen idolina. Niinpä se muistuttaa,
ettei eläimillä kuulu olla meikkiä! Siksi tämä merkki on kosmetiikkatuotteissa tosi tärkeä.
Nuppu sai minut ilahtumaan pehmeistä arvoistaan, mutta jossain vaiheessa neidin vaalipuheet alkoivat kuulostaa hieman liiankin pehmoisilta. Pyydetäänkö jo vähän mahdottomia? Sen saa itse kukin osoittaa vaaliuurnalla luettuaan Nupun raksupolitiikasta vaalitentin muodossa:

 
”Kuinka monta raksua valtion pitäisi mielestäsi kustantaa kissalle päivässä?”
”MMMIH! Perusraksutulossa jokaisen kissan ja miksei myös koirankin
kuuluisi saada miljoona raksua, niin kenenkään ei tarvitsisi enää kerjätä.”

”Mitenkäs neidin oma kerjuutausta sitten...?”
”Mörriuh! Hienot neidit eivät kerjää.”
”Mutta kuinkas te tämän oheisen kuvan sitten selitätte?”

Vaalitentti päättyi, sillä Nupulta meni jauhot suuhun. Tilalle se halusi raksuja
ja aloitti vallan kaamean kampanjoinnin niiden puolesta. Jos haastattelijalle
jotakin selvisi, niin ainakin se, ettei Nuppu tee päätöksiä järjellä vaan tunteella.
Ja se tunne on useimmiten masun murina.